Eilinen takkujenselvitystappelu oli kuin kaukaista unta, kun Tepukainen tuli aamusella kehräämään sänkyyn mun jalkoihin. Puski ja kehräs ja oli niiiiin huomionkipeetä poikaa että, huolimatta siitä että bongasin kainalosta vielä yhden minimaalisen takun.

Takkua selvitettäessä poika vaan kehräs ja pyöri selällään, eikä ollut millänsäkään, eilen kun pisti niin hanttiin että jouduin pyytämään miehen apuun kun en meinannut saada kissaa yksin pideltyä.

Täytyy toivoa että saan nyt jatkossa ehkäistyä takkuja ennalta, mutta jos takkuja meinaa tulla, että saisin ne selvitettyä tämän aamun kaltaisella tavalla...

Ota nyt sitten selvää tuon kissan ajatuksenjuoksusta... :D