Tepukainen on nyt ilmoitettu tuonne ERY-SYD:n näyttelyyn, vielä ei ole tullut vahvistuskirjettä, joten katsotaan että mahdutaanko mukaan vai onko näyttely jo täynnä.

Äsken kävi se, mitä olin pelännyt jo pitkään. Tepukaisen turkista löytyi ensimmäiset takut ja niiden selvittäminen oli painajaismaista. En tiedä kumpi sai episodista pahemmat traumat, minä vai kissa.

Tepukaisella kun on tähän asti ollut todella helppohoitoinen turkki, eikä takuista tietoakaan... En tiedä että onko taannoinen pesu tehnyt jotain turkille, sillä nyt vasta tosiaan löytyi ihkaensimmäiset takut. Täytyy siis nyt säännöllisesti käydä masu, kainalot ja takajalkojen taipeet läpi kammalla ja ennaltaehkäistä takkujen syntyminen.

Tepukaista lahjottiin äsken nameilla ja hieman oli epäileväinen että mitäköhän mammalla oikein on mielessä kun herkkuja tuollatavoin satelee... Mitään sen kummempaa ei kuitenkaan tapahtunut kuin että otin Tepukaisen syliin ja mätin sille sylissä ollessa herkkuja naamaan. Tuo Tepukainen kun on todella herkkä poika tuollaisille asioille, enkä halua että rupeaa yhtään juoksemaan karkuun sitä lähestyttäessä... se kun suhtautuu jo valmiiksi hieman ristiriitaisesti esim. hampaiden pesuun, eikä meinaa tiettynä ajankohtana illasta antaa ollenkaan kiinni... Kuitenkin kun hampaidenpesutilanteeseen päästään, niin Tepukainen vaan ihan lunkisti nuolee hammastahnat harjan päästä ja on niinkuin ei mitään... Siksipä oonkin nyt tehnyt kompromissin enkä harjaa Tepukaisen hampaita ihan joka päivä. Eläinlääkäri sanoi että hampaiden harjauksesta ei ois mitään hyötyä jos sitä ei tee joka päivä, mutta meillä ainakin tuon Tepukaisen hampaat on pysyneet säihkyvinä muutaman kerran viikossa tapahtuvilla harjauksilla. Ja jos mulla on valittavana että haluanko säihkyvähampaisen kissan joka juoksee karkuun vai käyttää kissan vuosittain eläinlääkärillä hammaskiven poistossa, niin valitsen jälkimmäisen...

Meillä siis nyt harkitaan hampaiden pesun jatkoa tarkkaan, sillä esim. toi takkujen ennaltaehkäisy ja siihen opettelu on nyt tässä tilanteessa tärkeämpää kuin päivittäinen hampaidenpesu. En sitten tiedä että mikä tuossa hampaidenpesun totuttelussa on meidän tapauksessamme mennyt pieleen kun kissa ei siitä 100% nauti.

Ykkössijalla kuitenkin olis se, että noista kaikista toimenpiteistä tehdään Tepukaiselle miellyttäviä, jos ei muuten niin namipalkkiotekniikalla... Oishan tänkin totuttelun tietty voinut aloittaa hieman aikaisemmin, mutta kun siihen ei ole aikaisemmin ollut tarvetta kun kissan turkissa ei ole kuukausien meillä olon aikana ollut takun takkua ja nyt sitten löytyy takkupallero jos toinenkin... Yhyy, valivali.

Jos paljon pahaa niin sitten jotain hyvääkin. Herkut olivat ilmeisesti kohdillaan, sillä Elmo näytti aikaisemmasta poiketen hyvinkin vahvoja temppukissan merkkejä. Opeteltiin jo vähän ylävitosta ja Hiski oli niin sympaattinen kun se istui vieressä ja kun Elmolle opetin käsimerkkejä niin Hiski tarjoaa vierestä sitä temppua jonka se itse käsimerkkiin osaa yhdistää. Nyt sitten pyritään Elmon motivaation mukaan tekemään temppuja senkin kanssa, niin hienosti se uudet asiat oivalsi kun palkka oli kohdallaan. Tepukainen tyytyi ihmettelemään touhua hieman sivummalta, mutta ties vaikka sekin "isoveljiensä" esimerkistä innostuisi. :)