Elmon ja Hiskin kanssa käytiin vuosittaisilla rokotuksilla ja samalla myös Elmo sai nahkaansa mikrosirun. Nyt on sitten kaikki meidän talouden kissat mikrosirutettu katoamistapausten (joita toivottavasti ei kuitenkaan tule!) varalta.

Samalla rotukissatuomari Kristiina Rautio antoi osaavan kommenttinsa tuosta Elmon mielipiteitä, tulkintoja ja pohdintaa herättäneestä väristä ja kyllä tuli Rautiokin siihen tulokseen että kuviollinen kissa on kyseessä (senhän me jo tiesimmekin) ja väriltään siis hopea ja kuvioltaan klassinen tabby harlekiini. Eli nyt on ihan asiantuntijan toimesta vahvistettu se mitä mä olen amatöörinä ollut havaitsevinani, eli Elmo on siis väriltään hopea eikä siis esim. kylmän ruskea, mitä jotkut ihmiset ovat kuvan perusteella Elmon väriksi esittäneet.

Tosin eihän näillä väriasioilla silleen ole kotikissan kohdalla oikeasti mitään väliä, mutta itse kun olen kiinnostunut näistä väriasioista ja myöskin kissan eri värejä tunnistamaan ja toisistaan erottamaan, niin oli nyt kiva saada tämäkin mysteeri ratkaistua. Kristiina Rautiolle suurkiitos! :)

Eläinlääkärikäynti meni hyvin, Elmokin vietti aikaansa jopa eläinlääkärin sylissä ilman mitään mukinoita. Tosin taisi olla niin jäykkänä kauhusta ettei sen takia saanut sanaa suustaan. :D Tosin voin sanoa, että Elmo on myös todistetusti murissut eläinlääkärille (toinen eläinlääkäri, toinen tilanne), joten sen suhteen lienee jotain edistystä tapahtunut, kun herra ei nyt pukahtanutkaan vaikka sai mikrosirunkin niskaansa ja kaikkea!

Eläinlääkärin mukaan kissat ovat hyvässä kunnossa, Hiski kuulemma tosin saisi hieman kerätä painoa. Se on tosin ollut aina tuollainen rimpula, vaikka oon ollu huomaavinani että se viimeaikoina on hieman pyöristynyt. Eikä siis ilmeisestikään olis pahitteeksi vaikka tuosta vielä vähän pyöristyisi lisää, kuulemma ihan hyvä vaan jos niin kävisi. Tämä on mulle sinänsä helpottava tieto, ettei tarvitse olla peloissaan siitä että kissat lihois muodottomiksi. Nyt sitten vaan lisätään vähän ruokamäärää, niin saadaan Hiskikin pyöristymään vielä vähän. 

Ruokaahan ne siis kyllä saa ja kaikilla omat kuppinsa ettei kukaan jää ilman, joten siitä ei ole kyse että täällä ois kissoja nälässä pidetty. :D Nytpä sitten vaan tietää että sitä ruokaa voi niiden kuppiin lapata vielä vähän enemmän ilman huolta. :D

Kissat olivat automatkoilla yllättävän rauhallisia ottaen huomioon, että nämä kaksi eivät ole hirveästi tottuneet matkustelemaan. Paluumatkalla mutkitteleva tie ja ikävästi takapenkillä keikkuneet kuljetuskopat saivat tosin Hiskin mahan kääntymään ympäri ja se oksensi kuljetuskoppaan ekaa kertaa meilläolon aikana. Onneksi kuljetuskopassa oli kissan ja pehmusteen välissä sanomalehteä, joten tilanne ratkesi sillä että pysähdyttiin matkan varrella huoltsikan pihalla ja otettiin se oksennuksesta likaantunut sanomalehtikerros pois ja heitettiin roskiin. Näin kissa sai jatkaa loppumatkan puhtailla alusilla, eikä kangaspehmustekaan likaantunut.

Tepukainen on nyt ilmoitettu RUROK:n näyttelyyn ensi lauantaille ja tässä olisi vielä kissanpesuepisodit edessä. Mulla on periaatteena että pesen tuon kissan ainoastaan näyttelyihin, sillä en halua että turkki ja sen luonnollinen rasvakerros kärsii liioista pesuista. Lisäks kun tuo turkki pysyy minimaalisella hoidolla muuten takuttomana jne. niin mitä sitä turhaan pesemään sen takia että puolipitkäkarvaisia "kuuluu pestä". 

Näyttelyihin pesu toki on eri asia, mutta noin siis muuten.

Eipä tässä muuta, tällaista meille. Olen tässä viime aikoina myös inspiroitunut piirtämään ja maalaamaan kissan kuvia ihan urakalla ja koska muistelen että mun kissapiirustuksia on joskus joku tännekin esille toivonut, niin teen niistä lähiaikoina sitten oman postauksen. :)